Video
Mikä alakulmakuva on elokuvissa?
Tutustu alakulmakuviin elokuvissa ja siihen, miten ne korostavat voimasuhteita ja haavoittuvuutta. Katso, miten matalan kuvakulman kuvia hyödynnetään ikonisissa elokuvissa.
Alakulmakuvien ymmärtäminen
World Wrestling Federationin kuvausryhmät kuvasivat André the Giantia mielellään mahdollisimman matalasta kulmasta saadakseen hänet näyttämään pidemmältä. Tämä ammattilaispainin legendan pituus oli 225 cm, mutta kuvausryhmät halusivat antaa WWF-organisaatiolle ja Andrén lukuisille faneille enemmän vastinetta.
Alakulmakuvat saavat kohteen näyttämään suuremmalta, leveämmältä ja pidemmältä sekä lähempänä olevalta. Elokuvantekijät käyttävät tätä hahmotuskikkaa jatkuvasti tehdäkseen hirviöistä pelottavampia, sankareista (tai roistoista) voimakkaampia ja uhreista entistä haavoittuvaisempia.
Mikä alakulmakuva on?
Alakulmakuva tarkoittaa elokuvissa otosta, joka on kuvattu keskimääräisen silmänkorkeuden alapuolelta ylöspäin suunnatussa kulmassa. Matalan kuvakulman näkymiä voidaan käyttää yhdessä laajojen kuvien, puolilähikuvien, lähikuvien ja useimpien muiden tavanomaisten otosten kanssa.
Nämä otokset kuvataan tyypillisesti noin 45 asteen kulmasta, mutta ne voivat vaihdella muutamasta sentistä kohteen silmänkorkeuden alapuolelta aina maan tasalle asti. Polven alapuolelta kuvattua alakulmaa kutsutaan äärimmäiseksi alakulmakuvaksi.
Ohjaajat käyttävät kamerakulmia ja editointia ohjaamaan hienovaraisesti (tai vähemmän hienovaraisesti) sitä, millaisina näemme heidän hahmonsa. Alakulmakuvat voivat saada meidät näkemään hahmot heikkoina tai voimakkaina, dominoivina tai haavoittuvaisina.
Alakulmakuvat kertovat vallasta.
Useimmiten elokuvantekijät korostavat alakulmakuvien avulla valtadynamiikan hallitsevia osapuolia. Tällöin sankarista, roistosta tai hirviöstä tulee pidemmän, isomman, vahvemman tai pelottavamman näköinen.
Kauhun väristyksiä
Ymmärtääksemme alakulmaotosten voiman, voimme aloittaa King Kongista kiipeämässä Empire State Buildingia (1933) tai Godzillasta tallomassa Tokion katuja (1954). Nämä tieteisklassikot tekivät suuren vaikutuksen ohjaajiin, kuten Steven Spielbergiin, joka mainitsi Godzillan tärkeänä esikuvana Jurassic Parkin ja Tappajahai-elokuvan kuvaukselle (elokuva on inspiroinut myös Martin Scorsesea ja Tim Burtonia).
Voimme palata myös vielä kauemmaksi menneisyyteen ja elokuvaan Nosferatu (1922). Tässa saksalaisessa kauhumestariteoksessa ja myöhemmin elokuvassa Näkymätön mies (1933) alakulmakuvilla luotiin visuaalinen malli elokuville Dracula ja Frankenstein (1931), Ihmissusi (1941), Mustan laguunin hirviö (1954) ja Muumio (1959) sekä kaikille muille tuleville hirviöelokuville.
Tämä malli johtaa suoraan nykyaikaisiin kauhuelokuviin, joissa ihmishahmoiset hirviöt, kuten psykopaatit ja sarjamurhaajat, kuvataan lähes aina alakulmasta. (Tämä palvelee kätevästi kahta tarkoitusta, sillä tämä saa myös yleisön tuntemaan itsensä entistä haavoittuvaisemmaksi – katso alla.)
Sankarit ja roistot
Ei ole sattumaa, että ensimmäinen näkymä Darth Vaderistä kävelemässä Kuolemantähden käytävillä elokuvassa Uusi toivo on kuvattu jyrkästä alakulmasta. Alakulma täydentää hänen asunsa ja äänensä luomaa uhkaa sekä tekee Vaderistä entistä hallitsevamman ja pelottavamman. Tämä kuvatyyppi onkin niin olennainen osa hänen hahmoaan, että sitä käytetään johdonmukaisesti kaikissa hänen osuuksissaan Tähtien sota -elokuvasarjassa.
Koska alakulmat liittyvät valtasuhteisiin, niitä näkee usein toimintaelokuvissa, jotka ovat täynnä tappelukohtauksia ja taisteluja. Tämä pätee erityisesti näkyviin sankareihin, kuten elokuvissa Gladiaattori, Braveheart tai Rambo. Olemme myös tottuneet näkemään supersankarit kirjaimellisesti elämää suurempina, oli kyseessä sitten Teräsmies, Wonder Woman, Black Panther tai MCU:n moninainen joukko.
Christopher Nolan yllättää yleisön lyömällä pöytään jokerin – kirjaimellisesti – tarjotessaan supersankarikohtelun roistohahmolle elokuvassa Yön ritari. Nolan käyttää äärimmäisiä matalia kuvakulmia luodakseen Jokerille lähes yhtä voimakkaan imagon kuin Batmanille. Kohtauksessa, jossa Jokerin pakoauto pyörähtää ympäri, hän esimerkiksi tulee ulos ampuen – ei ainoastaan hulluna, vaan näennäisesti voittamattomana.
Alakulmakuvat voivat ilmentää myös haavoittuvuutta.
Vallan kääntöpuoli on haavoittuvuus. Alakulmakuvat ovat yllättävän monipuolisia ja yhtä tehokkaita kuvaamaan asioita uhrin näkökulmasta asettamalla meidät tähän asemaan.
"Kyllä, herra kersantti!"
Jokeri on erilainen ja haavoittuvampi elokuvassa Full Metal Jacket, kun alokas Joker saa kouluttajan huomion osakseen merijalkaväen peruskoulutuksessa. Näyttelijä R. Lee Ermey (entinen oikea Yhdysvaltain merijalkaväen kouluttaja) niitti mainetta tällä hyperrealistisella kuvauksella sotilaita kaltoin kohtelevasta kersantti Hartmanista. Hän sai lisäapua – vaikkei sitä tarvinnutkaan – Stanley Kubrickin kuvausryhmältä. Kamera laskeutuu yhä matalammalle kuvaten Hartmania alhaaltapäin hänen kohotessaan epäonnisen alokkaan yläpuolelle ja Jokerin (Matthew Modine) vetäytyessä kauemmaksi.
Haavoittuvuus voi olla elokuvissa erittäin dramaattista, ja matalat kuvakulmat auttavat korostamaan sitä. Kohde voi olla suuressa vaarassa, kuten jokaisessa kauhuelokuvassa. Hän voi olla todellinen uhri, kuten kaikissa sotaelokuvissa. (Kaikissa mahtavissa taistelukohtauksissa jokaista voittoisaa sankaria tai supersankaria kohden joku myös häviää.) Tai haavoittuvainen henkilö voi olla kuka tahansa, joka joutuu valtadynamiikan väärään päähän.
Vaihtuvat roolit
Lasten voidaan ajatella olevan aina vailla vaikutusvaltaa. Hehän viettävät elämänsä ensimmäisen osan katsoen kaikkea ylöspäin. Ei siis ole yllättävää, että heitä käsittelevässä elokuvassa on paljon alakulmakuvia. Lapsiin keskittyvissä elokuvissa, joita ovat esimerkiksi Matilda ja Moonrise Kingdom, kuvaus nostaa aikuiset usein entistä ylemmäksi tämän näkökulman liiottelua varten.
John Hughes käänsi nämä perinteiset asetelmat päälaelleen elokuvassa Yksin kotona. Kevin McCallister, joka jätetään vahingossa kotiin perheen matkustaessa Pariisiin joulunviettoon, joutuu puolustamaan perhen Chicagon kotia kahta katalaa (joskin hieman kömpelöä) murtomiestä vastaan. Elokuvassa yhdistellään kuvakulmia seurattaessa heidän pitkittyvän kaksinkamppailunsa ylä- ja alamäkiä. Vaikka Kevin ja hänen luovat ansansa lopulta voittavat, elokuvassa on käytetty runsaasti matalia kuvakulmia, joissa Harry ja Marv ajavat pojan ahtaalle ja kohoavat uhkaavasti (joskin hieman kömpelösti) hänen yläpuolelleen.
Korkeat tai matalat kamerakulmat eivät välttämättä vangitse hahmoa paikalleen. Game of Thrones -sarjassa vaihdeltiin päähenkilöiden kuvakulmia säännöllisesti sen mukaan, mikä heidän asemansa valtahierarkiassa kulloinkin oli. Breaking Bad -sarja alkoi johdonmukaisesti matalilla kuvakulmilla, joiden avulla Walter White voitiin esittää heikkona ja kuolemansairaana. Kuvakulmat nousivat vähitellen ylöspäin tarinan kaaren mukana Whiten muuttuessa vahvaksi ja vaikutusvaltaiseksi hahmoksi.
Alakulmakuvia ei myöskään ole varattu vain hahmoille. Niitä voidaan käyttää tehokkaasti myös paikkojen kuvaamiseen, aloituskuvina tai halutun tunnelman luontiin. Ajattele esimerkiksi jylhää Batesin taloa elokuvassa Psyko. Sen toistuva esittäminen laajoissa alakulmakuvissa teki talosta oman hahmonsa, minkä avulla elokuvalle luotiin pahaenteinen pohjavire. Samalla katsojalle esiteltiin fyysinen ympäristö. (Tämä karmiva tunnelma toimi niin hyvin, että sitä käytettiin uudelleen tv-sarjassa Bates Motel.)
Kuinka matalalle voit mennä?
Jotkut ohjaajat ovat kuuluisia matalista ja äärimmäisen matalista kuvakulmistaan.
Quentin Tarantinolla on käytännössä patentti "näkymään auton takakontista", oli kyse sitten palkkamurhaajista Vincentistä ja Julesista, jotka kurkottavat aseita takakontista (Pulp Fiction), tai hahmosta, joka on itse takakontissa ja katsoo ylös päähenkilöihin (Reservoir Dogs).
Michael Bay kehitti niin ainutlaatuisen tavan käyttää alakulmakuvaa, että se nimettiin hänen mukaansa. "Michael Bayn 360 asteen kuva", joka nähtiin ensimmäisen kerran elokuvassa Bad Boys, on hidas, ympyrämäinen kameran liike alakulmasta. Se osuu yleensä yhteen Apua-hetken kanssa, kun hahmot tajuavat yhtäkkiä olevansa pahassa pulassa.
Orson Welles pysynee kuitenkin aina alakulmakuvauksen kuninkaana. Elokuvat Pahan kosketus ja Nainen Shanghaista tunnetaan näistä otoksista, mutta eräs toinen elokuva on yli muiden. Citizen Kane on luokiteltu kaikkien aikojen mahdollisesti parhaaksi amerikkalaiseksi elokuvaksi. Alakulmakuvien valtavan määrän vuoksi sitä on myös kuvattu elokuvaksi, jossa näkyy eniten kattoa. Läpi elokuvan näemme Kanen kuvattuna alhaalta, mikä kuvastaa hillitöntä vallanhimoa.
Ainakin yksi kohtaus, jossa Kane on Lelandin kanssa vaalitappionsa jälkeen, on kuvattu kokonaan alakulmasta. Silti edes kaikkein äärimmäisimmät alakulmakuvat eivät riittäneet Wellesille. Hän leikkasi studion lattialautoihin tunnetusti oikean reiän, jotta kamera saatiin laskettua vieläkin alemmaksi. Näin hän sai viimein aikaan haluamansa perspektiivin.
Nosta video- ja elokuvaprojektisi uusiin korkeuksiin.
Luot puhuttelevaa sisältöä hyödyntämällä erilaisia kuvakulmia ja muita elokuvanteon tekniikoita. Opi lisää elokuvien editoinnista näiden ainutlaatuisten vinkkien ja niksien avulla.
Katso, mitä voit tehdä Adobe {{premiere}}n avulla.