Valaistus muovaa tapaa, jolla näemme maailman. Sekä todellisissa että fiktiivisissä tiloissa käytetään valaistusta antamaan tunnelmaa ja suuntaamaan huomiota. Valokuvaajien, elokuvantekijöiden, videokuvaajien ja 3D-taiteilijoiden on oltava asiantuntijoita valaistustehosteiden käytössä pystyäkseen toistamaan todellisuutta tai tyylitellä kohtauksen.
3D-valaisu: Valaisu- ja 3D-valaisutekniikoiden tyypit
3D-valonlähteitä on viiden tyyppisiä.
Riippumatta siitä, oletko vasta aloittamassa perusvalaistustekniikoilla vai tekemässä edistyneitä järjestelyjä, on ensin ymmärrettävä valaistuksen luonnissa käytettävät valonlähteet.
- Suuntavalo: Tämä valonlähde lähettää samansuuntaisia säteitä, jotka pyyhkivät kohteen yli samoin kuin kaukaisen valonlähteen, kuten auringon, säteet. Valo osuu jokaiseen elementtiin yhtä voimakkaana.
- Aluevalo: Tämän valonlähteen määrittää suorakulmio, jossa suuntavalon säteet lähtevät tietyltä pinnalta. Tällainen valo muistuttaa ikkunan läpi kulkevaa valoa tai studion softboxia ja luo tietyn muotoisia korostuksia.
- Pistevalo: Pistevalo on lähde, joka säteilee valoa kaikkiin suuntiin. Pistevalojen avulla voidaan simuloida lampusta tai hehkulampusta säteilevää valoa.
- Kohdevalo: Kun pistevalo muistuttaa pöytälampun valoa, kohdevalo muistuttaa enemmän taskulamppua. Kohteesta säteilevä valo rajautuu tiettyyn kulmaan. Valon voimakkuus vähenee sen mukaan, mitä kauempana kohde on lähteestä. Lisäksi valon voimakkuus vähenee valokeilan reunoilla.
- Kattovalaistus: Tässä valaistusvaihtoehdossa valo laskeutuu alaspäin kohteeseen ylhäältä. Sitä käytetään pääasiassa ulkokohtauksissa, kun halutaan luoda vaikutelma kirkkaan taivaan valosta.
Esimerkkejä yhden, kahden ja kolmen pisteen valaistuksesta.
Eri valotyyppien lisäksi käytettävien valonlähteiden määrä määrittää 3D-ympäristön luonteen.
Yhden pisteen valaistus.
Kahden pisteen valaistus.
Tässä lähestymistavassa käytetään ensisijaista lähdettä eli päävaloa ja toissijaista lähdettä. Päävalo on valoista voimakkaampi. Toisen valon avulla voidaan hienosäätää kontrastia tai erottaa kohde taustastaan.
Kolmen pisteen valaistus.
Tämä on yleinen valaistusvalinta 3D-näköistyksiin. Se perustuu Hollywoodin elokuvalliseen valaistustyylin. Se koostuu kolmesta erilaisesta valonlähteestä. Päävalo on kohteen pääasiallinen valonlähde. Täyttövalo auttaa säätämään kontrastia pehmentämällä päävalon varjoja. Taustavalo tai reunavalo on kohteen taakse sijoitettava voimakas valo, joka auttaa erottamaan kohteen taustastaan.
Neljä vinkkiä realistisen 3D-valaistuksen luontiin.
Tutki todellista maailmaa.
3D-valaistus on taidetta, ja monien muiden taidemuotojen tavoin tien mestariksi voi aloittaa tarkkailemalla. Tutki valaistuksen muutoksia päivän aikana, maailmaa valaisevien luonnollisten ja keinotekoisten valonlähteiden yhdistelmää sekä sitä, miten valonlähteiden siirtely huoneessa voi muuttaa sen tunnelmaa.
Yksinkertaisuus.
Erityisesti ulkona päiväsaikaan tapahtuvissa 3D-kuvissa riittää yksi tai kaksi valonlähdettä. Todellisessa elämässä suurin osa valosta tulee yleensä auringosta, joten ylävalaistuksen avulla voidaan simuloida ulkokuville tyypillistä valon ja varjon vaihtelua. Pistevaloja, kohdevaloja tai muita valonlähteitä ei useinkaan tarvita.
Katso elokuvia.
Elokuvantekijät ovat valaistussuunnittelun mestareita. Aloittelijat voivat oppia paljon katsomalla elokuvateknisistä ratkaisuistaan ylistettyjä elokuvia.
Leikittele hillityllä valaistuksella.
Valaisemalla kohtauksia kuvan reunan ulkopuolella olevilla määrittämättömillä lähteillä voidaan luoda kuvia, jotka ovat samanaikaisesti sekä salaperäisiä että entistä realistisempia. Maailma ei vaikuta päättyvän sommitelmasi reunoihin.
Pohdi myös värejä.
Vaikka luonnonvalon suunta ja luonne ovat keskeisiä, ota huomioon myös valon laatu. Eri tyyppiset valot, kuten valkoinen, sinertävä ja keltainen valo, tuottavat hyvin erilaisia tunnelmia.