VIDEO
Mikä laaja kokokuva on?
Lue, miten laajalla kokokuvalla voidaan esitellä tapahtumapaikka ja luoda puitteet tärkeälle kohtaukselle.
Aloita maksuton kokeilu. | Aloita maksuton kokeilu: {{premiere}} Tutustu {{premiere}}en.
Elokuvanteossa pyritään luomaan tilan tuntua.
Elokuvantekijät käyttävät tarinankerronnassa monia kuvakokoja, mutta laaja kokokuva – jota kutsutaan myös aloituskuvaksi, kokokuvaksi tai yleisakuvaksi – on yksi tärkeimmistä keinoista vetää katsojat mukaan uuteen kohtaukseen.
"Aloituskuva antaa käsityksen ajasta ja paikasta", sanoo itsenäinen elokuvantekijä Nick Escobar. "Toisinaan se voi välittää hetken tunnelman. Mutta ennen muuta se ankkuroi katsojan kohtaukseen."
Milloin laajaa kokokuvaa kannattaa käyttää?
"Laaja kokokuva tarkoittaa mitä tahansa elokuvan kohtaa, joka on kuvattu 35 mm:n objektiivilla tai laajemmalla", Escobar selittää. "Useimmat aloituskuvat ovat laajoja kokokuvia. Niissä näytetään esimerkiksi kaupunki ulkopuolelta, jotta tiedät seuraavien kohtausten tapahtuvan siellä, tai kerrostalo, jotta tiedät seuraavan kohtauksen sijoittuvan sinne."
Toinen tapa käyttää laajakulmaobjektiivia on koko kohtauksen laajakuva, jota kutsutaan master-kuvaksi. Master-kuva on usein kohtauksen ensimmäinen kuva, joka näyttää yleisölle hahmojen sijainnin suhteessa toisiinsa ennen siirtymistä olan yli -kuviin, lähikuviin ja puolikuviin näyttelijöiden vuorovaikutuksesta.
Tämän vuorottelun avulla yleisö voi samaistua hahmoihin, kun näytetään kohteen kasvot ja ilmeiden muutokset, mutta kohtauksen perustaksi tarvitaan vankka master-kuva. Jälkituotannossa leikkaajalle on hyötyä myös kohtauksesta, johon hän voi palata leikkauksen rytmittämiseksi. Tällöin yleisö ei joudu katsomaan toistuvasti samoja kahta kuvaa.
Laajat kokokuvat voivat luoda kohtauksen tunnelman.
Sen lisäksi, että laaja kokokuva antaa yleisölle tietoa kohtauksesta ja hahmojen suhteista tilassa, se voi välittää myös tunnepitoisen tai teemaan liittyvän viestin. Yleiskuvat aavikkomaisemista elokuvassa Lawrence of Arabia täydentävät elokuvan eeppistä juonta, ja lännenelokuvissa pohjustetaan myös kohtauksia usein laajoilla kokokuvilla.
"Tämä tehdään todella hyvin elokuvassa The Hateful Eight. Kun katsoo noita laajoja kuvia Yhdysvaltojen läntiseltä alueelta, voi aistia, miten kylmää siellä on. Ympärillä ei ole mitään eikä ketään. Olet eristyksissä ja yksin", Escobar kuvailee. "Tunnet myötätuntoa näitä hahmoja kohtaan, kun he yrittävät päästä ihmisten pariin pois jumista."
Vaikka lännenelokuvien ystävät tunnistavat niiden laajat kokokuvat, tunnetussa cowboy-kuvakulmassa ollaankin melko lähellä näyttelijää. Kuvakulmat, joissa rajataan kohde polvista tai reisien puolivälistä hieman pään yläpuolelle kuvaten hahmot itsevarmoina ja sankarillisina (keskittyen samalla kriittisiin toimintoihin, kuten aseen vetämiseen), ovat niin yleisiä, että jotkut elokuvaajat kutsuvat niitä nykyään cowboy-kuviksi.
Suunnittele täydellinen laaja kokokuva ja valmistaudu toteuttamaan se.
Laadi ennen kuvausten alkamista kuvaluettelo kaikista elokuvaan tarvittavista kuvakulmista. Käy luettelo läpi ja etsi laajat kokokuvat. Kierrä sitten etsimässä kuvauspaikkoja löytääksesi täydellisen ympäristön jokaista kuvaa varten käsikirjoituksen, kuvakäsikirjoituksen ja ohjaajan vision mukaisesti. Muista kuitenkin, että jokaisella kuvauspaikalla on omat erityisolosuhteensa ja haasteensa.
"Kun suunnittelet laajaa kokokuvaa sisätiloihin, tarvitset enemmän kalustoa", Escobar huomauttaa. "Tarvitaan enemmän valoja koko alueen valaisuun, ja kaikki kohtauksen hahmot täytyy sijoittaa paikoilleen. Ulkona taas olet luonnon armoilla."
Kun olet löytänyt kuvauspaikan, suunnittele näyttelijöiden etäisyys kamerasta ja valitse objektiivi, jonka polttoväli pitää kaiken tarkennettuna. Kun rajaat kuvaa, etsi näkyviä maamerkkejä, joiden ympärille voit rakentaa kuvan. Hyödynnä kolmanneksen sääntöä varmistaaksesi, että kiinnostavat tai huomionarvoiset kohteet jakautuvat kuvaan tasaisesti.
Tarjolla laajasti inspiraatiota
Sinun ei tarvitse opiskella elokuvausta yliopistossa tehdäksesi loistavan elokuvan ja kuvataksesi upeaa materiaalia. Voit oppia paljon vain katselemalla kuuluisien elokuvantekijöiden elokuvia, joissa on hienoja yleiskuvia.
Stanley Kubrickin Hohto on malliesimerkki äärimmäisen laajan kokokuvan käytöstä. Siinä kuvakoon avulla luodaan pahaenteinen tunnelma eristyneeseen Overlook-hotelliin korkealla vuoristossa. Sam Mendesin Oscar-palkittu sotaelokuva 1917 on käytännössä yksi jatkuva laaja kokokuva, jossa hahmot liikkuvat kohti yleisöä ja siitä poispäin. Tämä korostaa sommittelun, näyttelijöiden sijoittelun ja valaistuksen tärkeyttä. Céline Sciamman elokuvassa Nuoren naisen muotokuva käytetään laajoja kuvia ilmaisemaan muotokuvaa maalaavan taiteilijan yksinäisyyttä ja haavoittuvuutta. Tämä korostaa taiteilijan syventyvää tunneyhteyttä malliin.
Olipa elokuvasi sitten eeppinen erämaaseikkailu tai intiimi, yhdessä talossa tapahtuva henkilökuvaus, taidokkaasti toteutettu laaja kokokuva on tehokas tapa vetää yleisö elokuvan maailmaan.
Katso, miten Adobe {{premiere}}n avulla voidaan hienosäätää elokuvan jokaista ruutua.